Nyt tulemme aiheseen, joka on ehkä suurinkin syy tämän blogin perustamiseen. Ihmisellä on, ja kaikkien mielestä tuleekin olla, oikeus mielipiteisiinsä ja niiden vapaaseen ilmaisuun. Tämä kuitenkin on nykyään pelkkä korulause, sillä jos satut olemaan eri mieltä valtaapitävien kanssa, sinut joko vaietaan kuoliaaksi tai tuomitaan mielipiteidesi tähden jossain tämän tai, ah niin juutalaisen, maailmanvaltakunnan epäoikeusasteessa.
Yhteenkään julkaistuun lehteen, siis joko printtimuotoiseen tai digitaaliseen, ei suostuta edes mielipidepalstalle ottamaan yhtään antisemitististä kirjoitusta. Ne vain jostain syystä jäävät julkaisematta. Arvatenkin oikeana syynä tähän voidaan pitää sionistien miehittämän hallituksemme säätämää näennäisesti viatonta lakia, joka määrää jokaiselle julkaisulle vastaavan päätoimittajan, joka siis voidaan tarpeen tullen tuomita kommentin sisällöstä, vaikkei hänellä olisi sen kanssa yhtään mitään tekemistä. Huomaa myös sana tarpeen tullen, sillä kun ei ole mitään tekemistä oikeudenmukaisuuden kanssa, tarve kun juutalaisvaikutteiselle hallinnolle voi tulla monestakin syystä, jopa syistä joita me eurooppalaiset ihmiset emme voisi millään hyväksyä. Mielestäni ketään ei tulisi tuomita toisen tekemästä rikoksesta, tässä tapauksessa ei edes ”rikoksesta, johon YK:n ihmisoikeusjulistus antaa jokaiselle oikeuden. Mitä? Suomiko rikkoo YK:n ihmisoikeusjulistusta? Kyllä, ainakin tämän rikollisen lain myötä, jonka ovat säätäneet teidän äänestämänne kansanedustajat. Tuliko syyllinen olo? Ainakin pitäisi tulla.
Valtionjohto ei toki ole ainoa syy mielipiteenvapauden täydelliseen menetykseen nyky-yhteiskunnassa, vaikka toisenkin syyn alkuunpanijana sitä helpostikin voidaan pitää. Toinen syy nimittäin on nykyinen kulttuuri ja etenkin kasvatus ja koulutus. Meille kaikille on ainakin peruskoulusta lähtien opetettu, että tietyt mielipiteet ovat vain osoitus ihmisen lapsellisuudesta ja ajatuskyvyttömyydestä, eikä suurin osa kansasta suostu edes toisenlaisen mahdollisuuden olemassaoloa ajattelemaan, vaikka tällaisen mielipiteen esittäjä perustelisi asiansa ainakin oikein järkeenkäyvästi, ellei jopa älykkäästi. Tällaisen mielipiteen ymmärtäminen vaatiikin suurta älykkyyttä ja älykkyystesteissä menestymättömien luoman kateellisen sosiaalinen älykkyys -käsitteen hylkäämistä tai ainakin kyseisen ominaisuuden suurta puutetta ymmärtäjässä itsessään. Juutalaisia, neekereitä, naisia tai mitään vähemmistöryhmää ei saa arvostella millään tavalla, ellei valtionjohto jostain syystä päätä toisin, tai on hylkiö ja idiootti koko yhteiskunnan silmissä. Tämä on sinänsä täysin ymmärrettävää. Onhan jokaisesta koulutettu kunnon goy, eikä tavalliselta kansalta voi vaatia ihan omaa järjenkäyttöä. Mikäli omaa järkeä sattuu hitunenkin olemaan, tapahtuu tähän asiaan herääminen omia aikojaan ennemmin tai myöhemmin.
Nykyinen sanan- tai mielipiteenvapaus on siis vain totuuden piilottelua ja asioiden kaunistelemista. Heti, jos satut olemaan eri mieltä valtion- tai ylikansallisen johdon kanssa jostain todella tärkeästä asiasta, katoaa kyseinen vapaus aivan kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Johtava luokka ei toki ole tyhmä vihollinen, vaan järjestää näytöksiä niin sanotusta vapaudesta, kun se antaa joidenkin olla eri mieltä jossain vähemmän tärkeässä asiassa tai miksei jopa todella tärkeässä, jos se vain sattuu olemaan vähemmän todella tärkeä tai ei uhkaa maailman johdon todellisia tavoitteita. Tällä luodaan illusio, että sana ja mielipide ovat kuin ovatkin vapaita. On tärkeää saada tätä arkaluonteista tietoa edes jostain, että saa edes mahdollisuuden murtautua tästä illusiosta huomattavasti rumemman todellisuuden puolelle. Elämä olisi minun tapauksessani toki paljon helpompaa, mikäli en tätä murtoa olisi aikoinani tehnyt, mutta toisaalta on myös tärkeää elää oikeassa todellisuudessa, vaikka se epämiellyttävä sattuisikin olemaan. Ainakin minulla on mahdollisuus pyrkiä muuttamaan todellisuutta oikeudenmukaisempaan suuntaan. Totuus on terävä kaksiteräinen miekka. Sillä voi helposti vahingoittaa vastustajaa, mutta helposti myös viiltää itseään – ja sehän vasta kipeää käykin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti