Piiri pieni pyörii, Persut mukaan
Kansallinen tragedia, siis eduskuntavaalit, olivat ja menivät. Ajatella lööppilehtien kissanpäiviä, ”Kaikkien aikojen protesti!”, ”Jytky!”, ”Onnea rakas Jerusalemin palvoja!”, ”Ulkomaan lehdistö vauhkona Soinista ja True Finn -ilmiöstä!”. Taas on osuvasti näytelty poliittista teatteria ja saatu intellektuaalisesti apaattinen kansa uskomaan, että äänestämällä voi vaikuttaa, vaikka itse asiassa yhtään mikään ei ole muuttunut. Eduskunta sai vain muutaman näennäisesti kriittisen äänen lisää ajamaan juuri sitä samaa asiaa, juutalaista ylivaltaa. Soini jopa täysin avoimesti myöntää olevansa Israel-ystävä, eli maanpetturi, josta myös koko muun maailman tavalla ihmeellisesti Suomen näennäisdemokratian vaaleista innoissaan oleva Venäjän lehdistö muisti heti raportoida.
Ihme ja kumma, en ole perussuomalaisten vaalivoitosta närkästynyt vasemmistolainen, joista eräs avainnäyttelijöistä, lehdistö, tietysti heti kertoi. Vasemmistolaismuija Hanna Sarkkinen on tietysti peloissaan; ”Miten kylmää kyytiä tämä tietää vähemmistöille?”. Todellisen vähemmistön edustajana voisin kommentoida, ettei kiinnosta pätkääkään. Muutenkin luulisi tuollaisen lausunnon olevan poliittinen itsemurha, onhan se selvästi tulkittavissa, ”ihan sama miten enemmistöllä menee, kunhan vähemmistöllä on mukavaa, kunnes siitä tulee enemmistö”, mutta ei tietenkään nykyaikana, jolloin valkoinen eurooppalaisuus on synti.
Minua huolettaa lähinnä heränneiden puolueen, josta uuskielinen lehdistö käyttää nimeä nukkuvien puolue, kokema murskatappio, joka tosin oli aivan selvä jo ennen vaaleja. Tätä tuskaa lisäsi vielä Tarja Halonen lausunnollaan, että Suomessa muutos merkitsee, ettei mikään muutu, eikä vallankumousta, kuten kaikkialla, missä asioista tajutaan jotain. Kaiken lisäksi hän vielä julkesi valehdella, että Suomessa on mielipiteen vapaus. Aivan kuin minuakaan ei tulevaisuudessa tultaisi syyttämään internetin syövereistä yhä löytyvistä kielletyistä mielipiteistäni. Todellakin, usko äänestämällä vaikuttamiseen tuntuu löytyneen uudelleen, josta hän juutalaismielinen virne naamallaan iloitseekin.
Suurimpana puolueena näiden vaalien jälkeen on judeokapitalistinen Kokoomus, joka merkitsee sitä, etteivät Perussuomalaiset voi tehdä edes sitä, millä he vaalivoiton itselleen valehtelivat. Onhan tärkeää, että verorahoistamme tuetaan muita rikollisen kansainvälisen rahayksikön jäsenvaltioita. Omistamme viis, muista kuus. Kokoomuksen muista synneistä lienee tarpeetonta tässä vaiheessa puhuakaan.
Jännityksen aiheena on vielä, ketkä muodostavat tulevan hallituksen RKP:n kanssa. On aivan mahdollista, etteivät persut siihen pääse vaalivoitostaan huolimatta, sillä ovathan he saaneet RKP:n kanssa aikaan niinkin triviaalin ja kaukaiseen historiaan kuuluvan asian, kuin kieliriidan, ainakin Aftonbladetin mustamaalauksen mukaan. Kävi, miten kävi, sanokaa minun sanoneen, mikään ei muutu. Tämä olkoon todisteena heille, jotka yhä luulevat, että äänestämällä voi vaikuttaa.
Perussuomalaisista vielä sen verran, että he toki aivan zeitgeistin mukaan saivat kokea ennenkuulumatonta mustamaalausta lehdistön, sekä koti- että ulkomaisen, taholta. Kaikki kansallinen, kun pyritään demonisoimaan. Perussuomalaisia pidetään yleisen käsityksen mukaan kansallisena puolueena, vaikkei heillä oikeasti mitään tekemistä kansallisuuden kanssa olekaan. Kaikki itseään asiaan kuuluvasti tai -kuulumattomasti arvostavat vasemmistolaistyäret voivat olla esimerkkinä tästä demonisoinnista. ”Nehän on niitä juntteja, jotka ei tykkää neekereistä ja lyö niitä turpaan!”
